Embedded Files
Diiwanuuji Fuuta Hanki
Aftuut: Leydi kare e ñaaruuje, wuraaji, caalli e baɗahaaji
Fuladu: Leydi Fulaaɓe e Fulakunnda, lappi firdunkooɓe
Bunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih
Rokkan maa Lowre e lommbiinde
Addan maa e Ferlo e asli boyli
Maama Damga e Leemunna
Ngenaar: ngenndi Naare e daaɗe gelooɗe, nokku Farba e Elfekki
Boosoya:
Nokku Abdul e Abdul; Abdul tokara Abdul, Abdul mawɗo e Abdul tokooso.
Nokku Aali e Aali, Aali tokara Aali
Nokku Ndoondi Sammba Nayel e Elimaan Rinnjaw
Haa e Hebbiyaaɓe: Diiri Satigi e Almaami, taaniraaɓe Hebbi Demmba, GaloDemmba, Mbantu Demmba, Naawo e Wuuluunde
-Hebbi feri, laamii Hebbiyaaɓe
- Galo feri, laamii Galoyaaɓe
- Mbantu feri, laamii Mbantunaaɓe
Rokkan maa Yirlaaɓe: Yirlaaɓe Jeeri, Yirlaaɓe-Alla-Yiɗi, Pete e Pene- Njuru. Worɓe Jonngi e Cikkitte, taaniraaɓe Binta Maram Ɓooy, ɓe ngawraani duƴƴi, ɓe ndaasaani dooliŋŋaaji. Jaɓɓe lammi, kaaɗi gila e gummbooɗe.
Tottan maa Laaw: Laaw Sammba laawaa mehre. Laaw laawii, laawi conndi yejjiti ceŋle, ruttii wiyi wonaa jiiɓaare ko heñaare
Halayɓe:
*Halayɓe Demet, Demet dellu daangel maayo, wuro Aadama Sammba, Caski Lamɓe, Duballeewi Aadama Sakke, Mbayla Sillaanaaɓe.
* Halayɓe Mboon
*Halayɓe Suska, Suska e Laba jeeri, laabii laamii, labanaa laamii.
Tooro e Mbelleldi:
* Soowanaaɓe: Soowa e wuro Purel
* Edinaaɓe: Edi e Ɗaalal Sabbu Alla
* Ceelaaw: Ceelaaw e Ngiro Foonde
* Gamaaji e Leeraaɓe: Nokku Umaroowel Sawa Donnde, mo Soogi Donnde e Maamuudu Donnde, takko Gayoo, Sammba-e-Yoɓi-ñamaale
*Jamaanaaɓe: Jamaa Alwaali, jamaa Alla waali,diiri Usmaan Dan Fojoo, jatti Alwaali Aamadu Delo
* Ceelooji: Nokku Seelooɓe
Haa addan maa e Dimat: Tulde Dimat, jatti Aali Hammee Juulɗo Kan, diiri Samsu Diin, nokku Kiiraynaaɓe.
Naamndal 1 : Nokku mo koɗ-ɗen mum hannde oo, hol no wiyetenoo hanki ?
Jaabawol1:
Nokku men mo koɗ-ɗen e mum hannde oo, ko adii innde Fuuta ndee, o wiyetenoo ko Tekruur. Rokki mo ndeen innde ko safalɓe Berbeer en, Aarabeeɓe julankooɓe walla wiɗtooɓe yillotonooɓe nokku oo. Koɗdunoo e makko ko leƴƴi Fulɓe, Seereraaɓe, Sooninkooɓe, Manndinkooɓe e Jolfuɓe. Ɗiiɗoo leƴƴi nganndaano leydi mumen ndii ena wiyee Tekruur. Kamɓe, ɓe mbiyatnoo ndi ko Nammandiiru, leydi neema e yaajeende.
Adii laamaade ndi ko Jah Oogo en.
Rewi heen Mannankooɓe
Tonnjoŋnaaɓe
Laamu Tooro
Laamu Taaga
Laamu Termes
Naamndal 2 : Ndeen noon, hol no innde Fuuta ndee ardi ?
Jaabawol 2:
Innde Fuuta ndee ari walla yaaji ko e sahaa Deeniyankooɓe(satigeeɓe) e gardagol Koli Tengella. E wiyde daartiyankooɓe, ko wayi Mustafa Booli, ganndiraaɗo Saydu Kan walla Aamadu Umaar Jah, nde Koli Tengella ari e nokku oo, ko hakkunde kuurne e coñal waalo, heedde hitaande 1559. O tawi laamuuji tati ena laamodii e sahaa gooto:
Laamu Tooro
Laamu Taaga
Laamu Termes
O adii nanngondirde ko e Laam-Toor Muusaa Eli Banaa Sal, o fooli oon. O yaaɓani Laam-Taaga, o ɓenni e Laamu Termes. Ndeen o fooli ɗiiɗoo laamuuji tati fof, o waɗti ɗi leydi ngootiri, ngondi e les njiimaandi makko. O itti innde ɗe o tawnoo ɗee (Tekruur e Nammndiiru), o lomtini innde Fuuta ndee.
So tawii noon ko no innde Fuuta ndee ardi?
Miijooji keewɗi ngetiima firde konngol ngol walla ƴeewde asli maggol.
Won holluɓe won innde Fuuta ndee seekaa ko e innde gooto e misirankooɓe adiiɓe. E no ɓe mbiyri ko Annebi Nuuhu jibini Shaam, Sem e Jahfee
Shaam jibini Kanaan, Fuut e Misrayma walla Misira e biyeteeɗo Kush. E wiyde ɓeen haa hannde, ko e Fuut, hinnde fulɓe ndee yalti. Ko ɗuum waɗi ɓe innirde nokku fof ɗo ɓe koɗi, ɓe tabiti innde Fuuta ndee.
Won miijo waɗi to Misira too, leñol Nibinaaɓe(les Nubiens) ena ndewatnoo sanamuuji ɗiɗi. Heen gooto wiyetee ko Ftah, goɗɗo oon ko Toor walla Coor. Caggal nde won e leƴƴi koɗdunooɗi e maɓɓe ndaayi haa ngari gaay e nder diiwaan Fuuta-tooro hannde oo, peewni kañumen ne hono ɗiin allaaji, ndokki ɗi inɗe, mbaɗti rewde ɗi hono no ndewratnoo ɗi gila to Misira nii. Ko Ftah wontata gaay Fuuta, Toor walla Coor wontata Tooro.
Siik Mammadu Maamuudu Kan mo Damga, e nder yeewtere hakkunde mum e tuubaak biyeteeɗo Gadeen, hollitii wonde inde Fuuta ndee ko gooto e soofaaji Koli Tengella wiyetenoo noon. O rewnoo ko e sooyru ena wuufi siirtere gawri heccere haa yani e Nokku hee, ruttii, habroyi Koli. Ndeen Koli Tengella e konu mum ngarii, njiyii nokku oo, mbelaama ɗum, ngam ruttude teddungal, Koli inniri mo nokku oo.
Wonande jinnaaɓe men Demmba Woolaa Bah to Jiinge e Siree Abaas Soh walla no yoga e yahruɓe wiɗto e ɗemngal arab, mbaɗi ko konngol Fuuta-tooro ngol ko arab ñawnaa ɗoon. Wonnoo ko fowŋaɗ ɗuur maa mbiyen dow haayre(Ngal walla Sinaay).
Won yahruɓe wonde Koli Tengella inniri nokku oo ko yumma mum. Yumma mum Koli Tengella ena wiyee Fuuta Ngay, ena wiyee kadi Bannee Naare.
Won miijooji, haa hannde kadi, kolliti wonde Koli Tengella innitiri nokku oo ko Fuuta Jaloŋ to ummorinoo too.
Won waɗɓe kadi konngol Fuuta ngol, Koli fuɗɗaani ngol, ko ɗoon o tawi ngol, o lollini ngol.
Naamndal 3: Hol no Fuutaaji poti?
Jabawol 3:
E ganndal men, fuutaaji ko 4:
Fuuta Tooro
Fuuta Kiiɗndi walla Kinngi
Fuuta Maasina
Fuuta Jaloŋ
Tesko-ɗen noon ena woodi Jeeri Fuuta. Oon nokku wonnoo ko to diiwaan Haayre Ngaal feewde Rigeyba e nder leydi Muritani.
Naamndal 4: Nokku mo koɗ-ɗen oo, hol e fuutaaji ko o woni?
Hol diiwanuuji makko, keeri ɗo diiwanuuji ɗii kaaɗdi e hol leppi fiiletenooɗi hanki?
Jaabawol 4:
Nokku mo koɗ-ɗen oo wiyetee ko Fuuta-tooro. Diiwanuuji makko ko 9, diiwaan Demmbankaani to bannge funnaange haa diiwaan Dagana to bannge hirnaange:
I- Diiwanuuji Fuuta
Damga
Ngenaar
Boosoya
Hebbiyaaɓe
Yirlaaɓe
Laaw
Halayɓe
Tooro
Dimat
Keeri Fuuta Hanki
Keeri Diiwanuuji
1- Keeri Damga
To bannge Muritani Damga tuggi ko e Saŋe Loobaali, to bannge funnaange haa ari e Doolol Siiwre to bannge hirnaange. Kala gure gonɗe e oo ɗoo nokku, njeyaa ko e Damga
To bannge daande maayo bannge Senegaal, Damga duggi ko e Njorol (innde caanngol hakkunde Demmbankaani e Seeruga) haa ɗo wiyetee Cempeŋ.
To bannge Senegaal, jeeri worgo, Damga tuggi ko e Bonnjiiji(gure 3) haa yettii caanngol Siñtaan Siñtu Garba haa fayi Lewe Damga, bannge worgo.
Tesko-ɗen noon ena woodi e nder diiwaan Damga hee ɗo wiyetee Lowre. Ndeen taƴre tuggi ko e Bonnji to funnaange haa ari e Ɓokkal-bona-laalo hakkunde Haawre e Semme, to bannge hirnaange. To bannge worgo, Lowre yahii haa Duɗe Bagge. Lowre seerti e Damga ko heedde 1920. Ko njeslaari Abdul Salaam to bannge lempoo wonnoo. Won wiyɓe kadi, haa hannde Lowre ko njeenaari ɓiy Abdul Salaam Kan ena wiyee Buuna Kan, nde heɓi “certificat d’études élémentaires” ndee.
Gure Damga
1- Cempeŋ
2- Wodobere
3- Doolol Siiwre
4- Doolol Subalo
5- Daw
6- Taaga
7- Gurel Baydi Aali
8- Cali
9- Bow
10- Nganno
11- Tinaali
12- Kanel Celol
13- Ganki Buubuyel
14- Kanel Wanwanɓe
15- Fummi Haara Demmbuɓe
16- Baarol Demmbuɓe
17- Fummi Haara Joobɓe
18- Wuro Siidi
19- Seeno Paalel
20- Hemolli
21- Cammalal
22- Soorinngo
23- Wallere Denal
24- Siñtu Bamammbi
25- Banaaji
26- Koyli Buyal
27- Teekingel(sooninkooɓe)
28- Maqaama
29- Horndolde
30- Bappalel
31- Guuriiki Sammba Joom
32- Guuriiki Koliyaaɓe
33- Siñtaan Juude
34- Ganngel Sule
35- Jiñcaŋ
36- Samme
37- Guufa
38- Wallere Forbe
39- Tufnde Jiinge
40- Daneyal
41- Hammadi Hunaare
42- Gurdi Njokkudi
43- Weendu Boosoyaaɓe
44- Padalal
45- Siñtaan Padalal
46- Gurel Ceerno
47- Ŋaalɗe
48- Tummbel
49- Hunuko Giirɗe
50- Weerma
51- Horkaƴere
52- Gasammberi
53- Darnde
54- Waali Jantaŋ
55- Bedenki
56- Barkeewi
57- Barkatu
58- Guumal( Sooninkooɓe)
59- Waawnde(Sooninkooɓe)
60- Semme
61- Ballel Soowanaaɓe
62- Ƴella
63- Ɓittel
64- Gurel Dara
65- Sabbu Alla
66- Ɓokki Hammee Sammba
67- Luggere Pooli Boɗeeji
68- Ñaaruwal
69- Saŋe
70- Loobaali
71- Haawre
72- Ari Lewa
73- Sammaldu
74- Haadabere (sooninkooɓe)
75- Wompu( sooninkooɓe)
76- Jaamungel
77- Jalluɓe
78- Demmba Lella
79- Yarimalee
80- Fajar( sooninkooɓe)
81- Boki lajji( Sooninkooɓe)
82- Cañaaf
83- Yaasin Lakke
84- Demmbankaani
2-Keeri Ngenaar
To bannge Muritani diiwaan Ngenaar tuggi, bannge funnaange ko e Yuman Yiree, ari haa e Jowol rewo
To bannge Senegaal, daande maayo, diiwaan biyeteeɗo Ngenaar oo ƴetti ko e Cempeŋ haa ari e wuro Gaawol.
To bannge Senegaal, jeeri worgo, o tuggi ko e caanngol Siñtaan Siñtu Garba fayde Lewe Ngenaar haa ari e wuro Ɓoki Jawe, to bannge hirnaange.
Gure Ngenaar
1- Gaawol
2- Giray
3- Gawdal
4- Mow
5- Jowol
6- Patukon
7- Teccaan
8- Doondu
9- Keeɗeele
10- Aali Wuuri
11- Ngijilon
12- Sanngayel
13- Falo Booge
14- Dinndi
15- Saadel
16- Wudduru
17- Kundel
18- Tiggere Yeenee
19- Tiggere Siree
20- Tulde Niimaa
21- Kundel Rewo
22- Tokomaaji
23- Siiwi
24- Jammel Jale
25- Maatam
26- Ɓoki Jawe
27- Baageyaaɓe
28- Jarɗe
29- Weyko
30- Mbaakna
31- Girji
32- Dumga Rinnjaw
33- Dumga Wuro Ceerno
34- Baari Wuro Ceerno
35- Dumga wuro Alfaa
36- Ndulumaaji Funeeɓe
37- Ndulumaaji Demɓe
38- Muyul
39- Nabbaaji Siwol
40- Gurel Muusaa
41- Nabbaaji Mbaal walla Siñtu Mbaalɓe
42- Siñtu Mogo
43- Boyinnaaji Siñtu
44- Boyinnaaji Ruumnde
45- Caamɓe
46- Baarol Caamɓe
47- Gajje Weendu
48- Jeereende
49- Wuro Soogi
50- Gajje Funeeɓe
51- Oogo
52- Luggel Nawel
53- Siñtu Garba
54- Ganna Balol
55- Lewe
56- Gaawɗi
57- Cenngay
58- Baarol Lewenaaɓe
59- Jannjooli
60- Beeli Cowi
61- Garli Worgo
62- Garli Rewo
63- Yuman Yire
3- Keeri Boosoya
To bannge Muritani, Boosoya tuggi ko e Giray Rewo haa Neereyel , hakkunde Woolum Neere e Woolum Haataar.
To bannge Senegaal, daande maayo, Boosoya tuggi ko e Siñtu Jamjooro haa bannge worgo Neere Waalo.
To bannge Senegaal, jeeri worgo, diiwaan oo tuggi e Duga sara Ɓoki Jawe haa ɗo wiyetee Koylel Tekke sara Jaaba(ko e oon nokku woni ɗo Sayku Umaar Taal heewnoo wonde hitaande nde o wiyetee o ruumii e Hoore Foonde ndee).
Gure Boosoya
1- Neere
2- Woolum Neere
3- Baalaaji
4- Jowgel
5- Caski
6- Njafaan Beeli Cinndi
7- Njafaan SooroKum
8- Njafaan Jookee
9- Siñtu Buubu Makka
10- Rinnjaw Beeli Moodi
11- Beelinaaɓe
12- Pempeƴel
13- Gababe Fulo
14- Gababe Subalo
15- Kayhayɗi
16- Jaaga
17- Lobbudu Jal
18- Jal Fulo
19- Jalɓe Subalo
20- Joŋto
21- Sillaa
22- Siñtu Jam Jooro
23- Hoore Foonde
24- Asnde Balla
25- Njaakiri
26- Wuro Moolo
27- Beela Hoore Foonde
28- Alaa Dayle
29- Saage
30- Lugge
31- Tulal
32- Luɓo Reedu
33- Baarol Hoore Foonde
34- Aañam Goli
35- Ladde Siñtu
36- Aañam Lihduɓe
37- Aañam Coɗay
38- Aañam Wuro Siree
39- Ceenel Aañam
40- Ceenel Hoore Foonde
41- Aañam Siwol
42- Aañam Godo
43- Aañam Yeroyaaɓe
44- Mberla
45- Aañam Tulel Calle
46- Aañam Ballanaaɓe
47- Aañam Ɓaarga
48- Kaaƴe Pawe
49- Ciloñ Tokosel
50- Ciloñ
51- Tule
52- Barol Gerlel
53- Caɓragal
54- Baarol Nduwetɓe
55- Humayeeɓe
56- Fusi Mbaggu
57- Jommbi
58- Gerlel
59- Koɓɓillo Toorodɓe
60- Daabiya Oodeeji
61- Duga
4- Keeri Hebbiyaaɓe
Tesko-ɗen e ko adii, wonde oo ɗoo diiwaan Hebbiyaaɓe ɓuri famɗude e diiwanuuji Fuuta fof.
To bannge Muritani, diiwaan Hebbiyaaɓe tuggi ko e Woolum Haataar, o haaɗi ko e Bagodin wonande kay nanngu kallu hakkunde Kayhayɗi e Ɓoggee.
To bannge daande maayo, Hebbiyaaɓe tuggi ko e Rufi-Aawdi, o haaɗi ko e caanngol Sawa-taato, hakkunde Daawalel e Mbaañ. Tesko-ɗen haa hannde, won e cuuɗi Mbaañ askitintooɗi e Hebbiyaaɓe kono wuro ngoo kam woni ko e leydi Yirlaaɓe.
To bannge Senegaal, jeeri worgo, Hebbiyaaɓe tuggi ko e Jaaba Mawnde, o haaɗi ko e Jammel Hebbiyaaɓe.
Gure Hebbiyaaɓe
1- Woolum Haataar
2- Rufi Aawdi
3- Kaañaaɗi
4- Siñtu Aamadu Mayram
5- Fonndu
6- Lewe
7- Beelel Gawde
8- Buubu Aawdi
9- Wuro Sele
10- Aateen
11- Bagodin
12- Mbahe
13- Feeralla
14- Daawalel
15- Sawa Leloo
16- Luggere Naɗel
17- Caski
18- Jaaba Mawnde
19- Palɗi
20- Jammel Hebbiyaaɓe
5- Keeri Yirlaaɓe
Tesko-ɗen wonde Yirlaaɓe waɗi ko cuuɗi tati:
Yirlaaɓe Jeeri
Yirlaaɓe Alla-yiɗi
Petenaaɓe
Eɓe njogii ɗoon taƴre tokosere ena wiyee Pene-Njuru. Pene-njurunaaɓe ko dewol Yirlaaɓe.
To bannge Muritani, so tawii ndew-ɗen ko e kallu hakkunde Kayhayɗi e Ɓoggee, Yirlaaɓe tuggi ko e Ñaabina haa addan maa e Garlol
To bannge daande maayo, o tuggi ko e Mbaañ haa yettii Wallaa Bele-ndeeni.
To bannge Senegaal, jeeri worgo, Yirlaaɓe tuggi ko e Mboolo Aali Siidi haa ari e Caanngol Guunangol hakkunde Siñtu Jonngi e Mbummba.
Gure Yirlaaɓe
1- Ñaabina
2- Njaawaldi Mawngo
3- Njaawaldi Ɓulli
4- Njaawaldi Senketeeɓe
5- Tampi-daroo
6- Gurel Cooga
7- Burguduuna
8- Aali Baydi
9- Cilaa
10- Mbotto
11- Sorimalee
12- Ngaaraan
13- Ciifi
14- Liiliya
15- Cooji-ngulli
16- Cengelel
17- Wenndiŋ
18- Dabbaano
19- Dabbe
20- Haymedaat
21- Mbaañ
22- Sobbal
23- Saakooɓe
24- Joñee
25- Manga Mbaañ
26- Mboolo Biraan
27- Mboolo Aali Siidi
28- Dirmboƴal
29- Dulngal
30- Garlol
31- Jaarangel
32- Wallaa
33- Ganngel
34- Waasetaake
35- Barooɓe Jakel
36- Salnde Tebegut
37- Nguy
38- Pete
39- Bokke Salsalɓe
40- Bokke Mbaayɓe
41- Gaajooɓe
42- Sikkitte
43- Jonngi
44- Siñtu Jonngi
45- Jammel Siree
6- Keeri Laaw
To bannge Muritani, Laaw tuggi ko e Abdalla Jeeri haa Wabbunde sara Wocci.
To bannge Senegaal, daande maayo Laaw tuggi ko e Abdalla Waalo haa Ɓokki.
To bannge Senegaal, jeeri worgo ko Mbummba haa Siñtaan Kogga walla Jeeri Kogga sara Jeeri Ƴugga(wuro Sihsihɓe)
Gure Laaw
1- Waalalde
2- Wocci
3- Wabbunde
4- Bere Siiwre
5- Jejaan
6- Ɓokki
7- Boode
8- Harilde
9- Ari Jognoo
10- Lewe Elimaan
11- Jalooga
12- Koylel
13- Ndoom
14- Wuudu
15- Maafoondu
16- Fenngaw
17- Dooɓaango
18- Diidel Haayre
19- Mbalal
20- Ngaara
21- Worde
22- Luggere Kome
23- Waande
24- Kolce
25- Jaaynga
26- Yaguubel
27- Jeejegol Oolol
28- Makanjam
29- Siñtaan Kenene
30- Aram
31- Bolol Doggo
32- Seeno Busooɓe
33- Sahre Sukki
34- Suppitere
35- Haayre Mbaar
36- Perle
37- Lewo Jeeri
38- Kaskas
39- Farfar
40- Mutul
41- Weelde Bey
42- Yooli Jalol
43- Haayre Golleere
44- Madiina Njaacɓe
45- Golleere
46- Takoyel
47- Njakka
48- Dogi Doombi
49- Darnde Falo
50- Ceelseelol
51- Gadaaji
52- Ñaawel
53- Demmba Cilo
54- Duungel
55- Tulde Njaay
56- Keeɗel
57- Gawdal Koolɗi
58- Juude Jaaɓi
59- Juude Daande mayo
60- Juude Jeeri
61- Maabaa
62- Gaynaan
63- Caski
64- Joñee
65- Foonde Elimaan
66- Ɓito
67- Baabaaɓe
68- Wuro Jaalaw
69- Ngaadaata
70- Yilla
71- Cubalel
72- Meri
73- Foonde Ganɗe
74- Asum
75- Dooyaa
76- Foonde Aali
77- Mbummba
78- Abdalla Waalo
79- Darto Abdalla
80- Abdalla Jeeri
81- Suray
7- Keeri Halayɓe
To bannge Muritani Halayɓe tuggi ko Ganki Baaba Duunde walla Ganki Jeeri haa wuro Njorol.
To bannge Senegaal, daande maayo ko Wusalaŋ haa Daara Halayɓe.
To bannge Senegaal, jeeri worgo, Halayɓe njettoyaaki toon. E humpito men, ellee ko Laaw e Tooro keerondiri toon (Kogga e Doɗel).
Gure Halayɓe
1- Daara Halayɓe
2- Njorol
3- Jiñcu Joom
4- Loopel
5- Jullom
6- Ŋorel
7- Gurel Buubu
8- Sahre Ndoogu Jibeeri
9- Sahre Ndoogu Bahbahɓe
10- Sahre Ndoogu Jahjahɓe
11- Ndormbos
12- Mbañu Mbooc
13- Bakaw
14- Siñtu Daŋɗe
15- Ñaakaaka
16- Ɓowde
17- Tulel Barooɓe
18- Ɓoggee Dow
19- Ɓoggee Les
20- Bannje
21- Jaagorga
22- Wallere Demet
23- Tulde Dubaange
24- Abbay
25- Karafoo
26- Calgu
27- Sayre
28- Hudallaay
29- Mboon Jeeri
30- Dubunge
31- Beeli Uurɗi Joobɓe
32- Beeli Uurɗi Bahbahɓe
33- Afniya
34- Jalkooje Saasel
35- Saasel Taalɓe
36- Demet
37- Wuusalaŋ
38- Cidee
39- Ceenel Halayɓe
40- Hoore Mooƴnde
41- Ari-Haara
42- Beelel Koyle Dow
43- Beelel Koyle Les
44- Gurel Saɗɗa
45- Ganki Baaba Duunde
46- Ganki Jeeri
8- Keeri Tooro
To bannge Muritani, diiwaan Tooro tuggi ko e Ŋoral Gidaala haa Ŋawle Rewo.
To bannge Senegaal ko tuggude e Paate Galo haa Duye.
To bannge jeeri worgo Senegaal, Tooro tuggi ko e wuro Doɗel.
Gure Tooro
1- Danewol
2- Paate Galo
3- Woowa
4- Calaaga
5- Joomanndu
6- Marda
7- Ñannga Edi
8- Jaara Tokosel
9- Silɓe
10- Tulde Gaale
11- Koppe
12- Olo-olooga
13- Beylaan
14- Anndo
15- Ngurjaan
16- Ngurjanel
17- Jaw
18- Raneere
19- Ceelaaw
20- Ngaan
21- Pattuɗe
22- Lobbudu Ibraahiima Lih
23- Njum
24- Halwaar
25- Gamaaji
26- Leeraaɓe
27- Jamaa Alwaali
28- Gede Wuro
29- Gede Sañce
30- Gede Wilaas
31- Munnduwaay
32- Daarel Barka
33- Wuro Aali Geelel
34- Korkaaƴe
35- Wuro Caamo
36- Pale Keli
37- Siñtaan Jamaa Alwaali
38- Teekangel
39- Ceelaaw Rewo
40- Nenet
41- Mbooyo
42- Donnaay
43- Mbantu
44- Aañam Toowngel
45- Tareeji
46- Juutndu
47- Wuro Maadiiyu
48- Jammboo Jaawɓe
49- Jammboo Subalɓe
50- Giyaa
51- Jaataar
52- Fecci
53- Njawaar
54- Foonde Aas
55- Podoor
56- Ŋawle
57- Daabaay
58- Duye
9- Keeri Dimat
Diiwaan Dimat tuggi ko e Caanngol Duye haa e Jumaa Dagana. Calɗi funnaange ɗii ko e diiwaan Dimat njeyaa. Ɗi hirnaange ɗii ngoni ko e Waalo Barak.
Gure Dimat
1- Wuro Gawdi
2- Buubu Yeere
3- Jofnde Jeelli
4- Mbala
5- Wuro Jeeri
6- Njaayeen
7- Kaaƴon
8- Cile Buubakaar
9- Jaañum
10- Canngaan
11- Fanay Jeeri
12- Fanay Waalo
13- Salnde Madiina Fanay
14- Ñakwaar
15- Daara Salaam
16- Njeyirba
17- Bokkul
18- Teekaan
19- Gaani
Leppi Fuuta Hanki
Laamuuji Tekruur haa Fuuta Tooro
Laamuuji Tekruur :
- Lefol Jah Oogo
- Laamu Manna
- Laamu Tonnjoŋ
- Laamu Termes
- Laamu Taaga
- Laamu Tooro
Laamuuji Fuuta:
- Lefol Satigeeɓe walla mbiyen Laamu Deeniyankooɓe. Ɗuum woni garal Koli Tengella e Seɓɓe mum e nder dingiral.
- Lefol Almameeɓe
Leppi Fuuta Hanki
1- Almaami
2- Alwaali
3- Arɗo
4- Baara
5- Ceerno Barooɓe
6- Ceerno Basmoor
7- Ceerno Jiinge
8- Ceerno Mbolton
9- Ceerno Moolle
10- Ceerno Tillere
11- Ceerno Ngappugu
12- Ceerno Siwol
13- Ceerno Wanwanɓe
14- Dokkaa
15- Elfekki
16- Elfekki Suska
17- Elimaan
18- Elimaan Dubaange
19- Elimaan Hartallo
20- Elimaan Hoode
21- Elimaan Mboon
22- Elimaan Naykon
23- Elimaan Puri
24- Elimaan Rinnjaw
25- Elimaan wuro
26- Laamɗo-idaa
27- Farba
28- Farba Dekle
29- Farba Erem
30- Farba Jowol
31- Farba Njum
32- Farba Waalalde
33- Farba Caski
34- Farba Caŋel
35- Farba Gawlo
36- Farmbaal
37- Foosiri
38- Jaagaraf
39- Jaagaraf Fokol
40- Jaagorga
41- Jaraaf
42- Jaalaade
43- Jaalaw
44- Jaaltaaɓe
45- Jaandoongu
46- Jaano
47- Jagodin
48- Jarno
49- Jasak
50- Jeemaayo
51- Joom
52- Joom Aas
53- Joom Bannje
54- Joom Cinnde
55- Joom Hartallo
56- Joom Sihsihɓe
57- Joom Yaalalɓe
58- Kalmbaan
59- Kamalenku
60- Kamalenku Hartallo
61- Laam-Jaan
62- Laam-Taaga
63- Laam-Tooro
64- Laam-Termes
65- Maalaw
66- Maysa
67- Paalimpa
68- Satigi Deeniyanke
69- Satigi Dekle
70- Satigi Dinndi
71- Siriñ Njama
72- Soomaa
73- Teen
Naamndal 5: Hol puɗi e kulle guurnooɗe hanki e Nokku hee?
Jaabawol 5:
Jaabtaade won e naamnde ena saɗti noon, kono tan nduttano-ɗen ko mbaɗno-ɗen e lefol men Kooten Ngenndi:
Fuuta, ñiiɓirde jaambareeɓe, leydi seeremɓe e waliyaaɓe duwortooɓe, jaaborteeɓe. Fuuta e Kummbaaru, toɓaandi, ilaa, ñaldoori mbooy, mbaaldoori jaangol, njabbaandi suuna, aawaa samme, toɓee-tuɗa waɗa deeɓeele, ruttoo leydi siiɓoo, keccol uura.
Leydi ɓalji, leydi seeno, leydi ciluɗe e caayaale, jaaɓe e nammaade, ɗo ɗooje e kelle e caŋe e eere erotoo badde e burle e jalammbaane, mbaalwaaldi yahda e jeejegol ɓulɓe, diɓeriɓe, bakañcile e lawñanɗe, telloo e ñippere e ndane, mbiddi e folfol.
Nokku balle e balamaaje, balle puɗooje uulo, puɗooje ko nayi ñaami, baari, koyle e gawde, ceene e ciibe.
Nokku pooɗe, kollalle e korɓaale, coofi, doogi e togge.
Ngenndi karaaje e ñaaruuje e doppe, wuraaji, caalli e baɗahaaji.
Nokku kocce e korkaaƴe e dooyaate ɗo bahe-damɗi e meeñelle e diiŋaale, kojole e commbe mbaɗdi daaɗe-gerle.
Leydi jaɓɓe e dinndeeje, ƴibbe e bantiŋŋeeje, duballeeje e jokkaaje.
Jeyi ganɗe, bane e cinngoole, murtooɗe, guuɓe e gijile.
Kono kadi ko diiri gañannje e casɗe e caaɓsaaɓe, ɗo barkeeje e gelooɗe mbaɗi caaleeje ɓuuɓani baalboruuje e camtarle.
Miijo am dogii e wumre, wumre soppinee soree, laadee ɓennee; ngenndi ngulum e gogor, ngenndi koyle e alluɗe, ɗo pattuɗe e jaaɓe potndi caayaale, giye-goote e gelooɗe kippii e leydi.
Mi hattiima selew-lewo e aljannaawo,mi lemiima kone e duunuɓɓe, mi keeleele e jaljalɗe daande maayo.
Kono mi yejjitaani tuppere e hebbere, dengo e mbaamto, ɗemngal-nagge, ngaado e falaƴel, nofel-mbaalu e les leɗɗe, kopi-gelooɗi maa mbiyen sumaa-nimsi takkotoo lemlemi galleeji.
Nokku tirde e ɓootere e karɗaɗi, baali-kaatandeeri maa mbiyen dene-baaɗi, ababo e sapato.
Mi siftorii hiisel e waalwaalde, celeɓel e sol-goppo haa ɗo muusaa-ladel ladata e boli.
Ko goonga cayɗe cekkii, baawe ŋaakii, ciliwaaje cirkii, gelooɗe cerii, boolumbe ngullii, ndiwii. Buubu-diiroore e mutumaaje, jaɓ-jale e boŋuuje piyii jimiira. Gine e mbaalon-foonde, kaacaaje, njumuuji e ñaale, ndirooje e yaama-ndiidon e booge takkitiima beeli diidare e siki maa mbiyen njaawri. Ɗoon ko beeli taade, naare, mbuunuuno e silamburu, beeli taɓɓe e ndaayri e hukkuunde, beeli baraawo e diiriiri. Mi siftorii celal, ciiwgal e semmbaano.
Punndi mukkii e foonde, yaaɓanii mbolo nder gulumbol. Gerle cekkatnooɗe ndeƴƴii, gulaaji e cooji cirkatnooɗi telɓii. Ko lohorgol baaɗi telloytoo. Ɗum ko kooñoor, ɗuma ko buŋee, ɗumtoo ko ndinka dimmbinta cate. Mi anndii aduna golo ko e mbolo sabu ko ɗoon dañata solo.
Mi dariima e ŋore, mi jiimtii e ceene e caarle, duɗe e ɗeɓi-duuɗe. Mi weddiima gite am e hayngo e doongo, mi yiyii lugge e jiriiɗe, mi anndii boofooɗe maayo.
Cide ŋoɓii, gicce e debbeeje nana ndiwa, kummba-kadalal nana wagga, anndoonde dooniima. Ceeli, cafɗi, dahi e ndaneeji nana njaɓɓoo belaa. Paddi, delɓi, jannde e koɗɗaaɗi ɓennii, jooni kadi ko fafre ɓaleeji.
Hammaa-yerowel ko sonndu ndiyam wiyetee noon. Ndu wuuri ko liikon tokoson. Ndillaan ko gaynaako, reenata ko nooroo walla ngabu.
Jooni ɓennen e nooro, kuuñi walla piyoori. Kuuñi ko nooroo guurɗo liɗɗi. Piyoori ko nooroo conngoowo kulle goɗɗe, ɗe ngonaa kulle ndiyam. Liwoogu ko e kulle ndiyam mawɗe jeyaa.
Ele nani, ndiya laadoori woni ngaadaata, ngowla kañum heddii ko jeeri. Ko wayi no horde hippaande koo, woni amre. Mi siftorii humre.
Too, to dow jeeri ne, doobal diwii, woppidii ndaw, mawɗo teheende mo waawaa safaroore e taaɓe, jonngaali e jeeƴaali. Ko ɗuum waɗi wiyeede:
”ndaw wonaa jahdiiɗo doobal”
Dutal walla mbiyen jiga ɓoroo hoore, sella hoggo, seeɓa cettelle, ciilal e goral-ɓalewal nana ndooki. Liwal-barooɗe woppii coppi, diwii e sabbundu nana weeya e weeyo.
Hay puppuɓal e ndaddo naatii sokla. Jaawle cekkii, cerii, kelewaaji, jaala-hawaaji e ceedooje cedtinii, kuyuuji, kakurleeje e purtooje kaljii, puttii.
Boy wullii, donndu wottii, ndemii ciifol, girji ñekkii, cokkiima e doŋal, jeelli e dolluɗi maaytii e nder gasɗe.
Jihe ɗoɗiima, boje kippiima, gundooji nuɗɗiniima, cabbiima e garal lawɓe.
Gas, sunka, daga, cew-oolu e koturu naatii e guutuuti. Cewngel-jaawle, kero e daaraccal ndeeƴtii e nder guuɓe. Sanngalde sirŋinii giye, sammunnde renndii, heende faayii, naattii e laalaaɗe mum.
Lelli, e tewdi duratnooɗi, ndartiima, njerminiima. Bille e njabaaje mbillii laaceeje, njowii daaɗe.
Koobi, daadi, edi, jamabli e dumsi laawiima. Lelnde leliima, ladde fof wontii oolel: ŋuuraali e ŋuslaali, unngaali e ŋuuñaali.
Maa ngay, gaynde wubba gorlooji ndeenee, mbaroodi wubba jeeri, nanoyee waalo maa ngatam e cewngu, faɗɗa wiige, wiiñoo gaynaako maa njuru Demmba maa walla tawa ko ñiiwa, yara wuddina e Sammba-alaa-gaynaako walla wona salamata juuta junngo mo jaɓaani salmondireede.
Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu
Page updated
Google Sites
Report abuse