Yero Dooro Jallo 

Yero Dooro Jallo wirnoto kono maayataa !

Mammadu Sammba Joop wiyi : « leñol wondataa haaside. Kala gollaniiɗo leñol maa leñol ngol yoɓ ɗum walla ko ummii e leñol ngol yoɓa ɗum haa timma ». Ɗum laaɓii en e oo aljumaa, 7 lewru mbooy hitaande 2014 to leegal Daar Naayim. Pelle pinal Nuwaasot, laamorgo Muritani nganndinii fulɓe wonde Yero wirnoto kono maayataa.

Fedde Pinal e Ɓamtaare Saataar e gardagol Usmaan Abuu Soh, Fedde Daraniiɓe Leñol e gardagol Mammadu Njobbo Jah, Fedde Lewlewal Badru e gardagol Abuu Jah, Fedde Yaakaare Fulɓe Muritani e gardagol Demmba Jallo, Fedde Pinal Ɓamtaare Tunsuwoyliit e gardagol Usmaan Jallo mawninii ñalawma Yero Dooro Mammadu Paate Jaari Jallo to Dingiral Coftal Ɓalli Daar Naayim e nder wuro Nuwaasot, laamorgo Muritani, ñalnde 7 lewru mbooy hitaande 2014. Pelle Pinal goɗɗe keewɗe e duɗe ko wayi no Fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde e Duɗal Sewnde Ganndal to Arafaat e yimɓe teelɗuɓe teskinɓe tawtoraama ñalawma oo. Seppo pelle e wejo kuutorɗe ganni kolliraama. Uddi seppo ngoo ko Fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde, haali, yimi haa yimɓe fof mbeltii. Nde seppo ngoo gasi, Fedde Yero Dooro Jallo waɗanii yimɓe arnooɓe ɓee koɗungu teskinngu so boɓi kodde e pedane bagge, ɗe ngittaaka, mbaɗtaaka. Caggal kollirgol koɗungu nguu, Lih Jibriil rokkaa konngol, haali e Yero Dooro geɗe teskinɗe, waɗi eeraango feewde e jamaanu nguu teeŋti e sukaaɓe. Geɗe subaka ɗee dartinaa ko caggal konngol ngol hawri hankadi ne juulal tiisubaar heedii. Golle ɓamtoyi ko caggal nde takkusaan juulaa. Ɓuri teskinde heen ko ciimtol nguurndam Yero Dooro Jallo e ɗemngal Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu. Gelongal Fuuta haali ɗo Yero ari e aduna e hitaande mum, jaŋde mum quraana hakkunde Muritani e Senegaal, ɗanngal mum feewde Misira, golle ɗe golli toon gila e jaŋde haa e golle ɗe gollanii leñol. O jumpi e defte ɗe Yero wallifii, o meefti eɓɓooje ɗe Yero gollodinoo ko wayi heen Ared walla e ARP/Tabital Pulaagu hade makko waɗtindoraade eeraango ngo njogor-ɗen tonngirde winndannde men ndee.

Caggal konngol Njaay Saydu Aamadu ko naamnde paytuɗe e defte Yero Dooro gonduɗe e njeenaaje. Caggal ɗuum ko konngol Ibraahiima Saar, Konngol Abuu Mbarom e konngi yoga e pelle garnooɗe.

Ciftoren ko ñalnde dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, nawnoonde  Aamadu Maalik Gay, Doktoor Umaar Bah e Seek Faadel, ruttanii Kodda Elimaan e Aamadu Muktaar Ndonngo e yoga e yeeynooɓe pittaali mumen sabu ndimaagu leñol, ko ndeen kadi artani Yero Dooro Mammadu Paate Jallo, dummbi leñol Fulɓe e yiɗnooɓe Pulaagu e nder jookli winndere ndee, teeŋti e nder duunde Afrik e sunaare saɗtunde, e baasal mawngal. Yero Dooro, ngenndiyanke gooŋɗuɗo, gooŋɗinɗo. Yero Dooro daarɗo, tinnduɗo, ciftinɗo, coftinɗo, coftinirɗo tinndol e binndol, ruttii tabitiniri golle mum, darnde laaɓnde nde aldaa e mbuɗu sikkitaare. Yero Dooro, ganndo nuunɗuɗo, pinɗo teyliiɗo, salndu ngenndi wuurndu, jaalal leñol kerngal. Yero Dooro daraninooɗo, dadaninooɗo e nder nguurndam mum fof, ɓamtaare Ɗemngal, ƴellitaare Pinal e kisal e ngootaagu Leñol Fulɓe.

Fulɓe mbaasii e oo subaka dewo sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ko weeɓaani heɓtude. Fulɓe mbaasii ɗoo lekki maamaawi, mawki , ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗoo weendu mawndu, ɓuuɓndu, deeƴndu wonnoondu faabu e daɗndorde lohɓe e ɗomɗuɓe e der yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaƴnde woodaani :

"So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat".

Heddii ko waɗde eeraango feewde e leñol ngol. Haa hannde ko eeraango ngo mbaɗnoɗen e maayde Tijjaani Aan ko ngoon woni ngo ɓamtaten ɗoo sabu ko payɗi mettondirta; deftere janngirtee ko deftere banndum:

" No Tijjaani Aan nii, maayde Yero Dooro Jallo ko baasal mawngal wonande leñol ngol. Nde tawnoo hono Yero-en, hono Tijjaani-en, mbeeɓaani en, en ngoyii ɓe haa saɗti. Kono paamen noon, aduna oo dartotaako e ɗee ɗoo maayɗeele, ko jokkoowo. Nguurndam leñol ngol ne kay ne dartotaako, ko ko jokkata. Ɗum firti ko leñol ngol ena hatojini e sagataaɓe yarlitiiɓe. Engol sokla ngenndiyankooɓe saasɓe e kala sahaa e kala nokku. Haade noon ngenndiyankaagal ko huunde tiiɗnde, nde weɓaani, etee wonaa mo woni kala rokketee ɗum, so en ndañii ngenndiyanke, tiiɗnoɗen e mum gila e nguurndam mum. Woto ɗalen haa maayde jola, heddoo eɗen ngoya ɗum, eɗen cunoo e maayde mum, eɗen kolla wonde eɗen njiɗnoo ɗum walla eɗen njotondirnoo e mum jotondiral tiiɗngal.

   Enen hannde, foti wonde woondu men e Yero Dooro Jallo ko daranaade ko o daraninoo koo. Woondu men e makko, ko haɗde miijo makko maayde. Woondu men e makko ko salaade anniyaaji ɗi o joginoo ɗii mbaasa joofde.

 Wuurde e woodde ko geɗe ɗiɗi ceertuɗe. Neɗɗo ena wuura tawa woodaani. Neɗɗo ena wooda kadi tawa wuuraani. Wuurde noon kadi wooda, weeɓaani.

So tawii goodal ko ñaam-golluuje tiiɗɗe ɗe leñol sokli ngam suɗirde Daartol mum, mbiyen golle Yero Dooro ɗee ko pattamlame, ko dowrowe e nder cuɗaaje ɗe leñol foti suɗirde Taariik mum. Yo Geno waɗ toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.

Gelongal Fuuta lollirɗo

Njaay Saydu Aamadu