Jubbannde e Pinal Fulɓe

Firo leñol Fulɓe

Fulɓe ko leñol kaalowol Pulaar walla Fulfulde, ɓurngol saraade e nder Duunde Afrik wonande leƴƴi keddiiɗi ɗii.  Engol tawee e Muritani, Senegaal, Gammbi, Gine Bisaawo, Gine Konaakiri, Mali, Burkinaa Fasoo, Niseer, Niseriyaa, Kameruun, Caad, Siraa Lewoon, Somali, Sudaa, Centar Afrik, Togo haa e Benee. Haawnaaki tawa won ɗo ngol filtata banngeeji goɗɗi kono ko e nder ɗeeɗoo leyɗeele ngol ɓuri jaalɗaade.

To bannge faggudu, geɗe maggol njowitii ko e ngaynaaka, awo, tafngo, cañu e mahngo,  ɗatngo e sehngo, ndema e njulaagu. To bannge njuɓɓudi, renndo fulɓe waɗi ko kinɗe. Ɗeen kinɗe noon addi ɗumen ko feccere golle kadi ɗe ɓuri jaalɗaade ko to bannge hirnaange duunde ndee, haa teeŋti  hakkunde Muritani e Senegaal e nokku biyeteeɗo Fuuta Tooro oo.

Denndaangal njeñtudi  kinɗe gonɗe e leñol,  ko ɗuum woni Pinal leñol. Pinal leñol Fulɓe ne ko njoowaandi, wonaa njeñtudi hinnde wootere.

Hol ko woni Pinal ?

Helmere Pinal, e humpito men,  ena jogii firooji ɗiɗi:

1)  - Pinal ena fira denndaangal humpitooji walla gannde peertinooji hakkille, ɗe neɗɗo mari ummoraade e jaŋde, ɗanngal walla e keɗtagol.

2)  – Pinal ena fira kadi denndaangal aadaaji e jikkuuji ɗi leñol ena heptiniree tuggude e njuɓɓudi, ɗemngal, doosɗe, aadaaji, woɗaaji, diine, ñamri, horɗorde, kadduki haa e ñeeñal(fitiram-golle e naalankaagal.

Haa ɓeyɗoo laaɓde, mbiyen Pinal woni jelogal leñol. Ko kañum seerndata hakkunde leƴƴi jiiduɗi guri ɓalli. Ko ooɗoo fannu ɗiɗaɓo njiɗ-ɗen joofaade e nder ndeeɗoo yeewtere.

Pinal Fulɓe

Pinal fulɓe tuugnii ko e jawdi ndariindi, teeŋti e nagge gila iwdi mum, sifaa mum, geñgol mum e njeñtudi mum haa e kisal mum. Fulɓe mbaɗaani wonde nagge ko jawdi, mbaɗi nagge ko enɗam mumen nde tawnoo ko ɗuum ɓe ngadii nehde.  Fulɓe mbaɗi nagge ko jahdiiɗo mo seertetaake, ko ngaaɓdi ndi hiirtortaake, potndi reeneede e hormeede.

Ko ɗuum waɗi jettooɗe nay asliyankooje cuuɗi fulɓe ( Jallo, Bah, Soh e Bari), wootere heen fof ena jogii e sifaaji nagge ɗi jokkondiri(oole, woɗeewe, ɓaleewe e raneewe). Ko noon ne kadi, kala yettoode e kala sifaa nagge ena jogii jookdu mum (funnaange, hirnaange, rewo e worgo), ena jokkondiri e kuuje nay, nehaaɗe koode (jeynge, henndu, ndiyam e leydi).

Yettoode: Jallo, Bah, Soh, Bari. 

Sifaa nagge: oole, woɗeewe, ɓaleewe, raneewe. 

Huunde: jeynge, henndu( weeyo), ndiyam, leydi. 

Jookdu: funnaange, hirnaange, Worgo, rewo. 

Ko ɗuum hannde jeyi sabaabu haa ko kala ko fulɓe ena ngolla, nagge ena heewi feeñde heen: so maandeeji mum walla so geɗe malnorteeɗe walla so e coñce jaŋtaaɗe.

Yeruuji:

1-  Nate jiytanooɗe e nder wimmbalooji kaaƴe e nder jeereende Sahara, gila e duuɓi ujunnaaje ko adii peeñgol Annebi Iisaa ɓiyi Mariyam.

2-  Faddunde nday, burgal, kaatane, moori ganni(berti, bafi, ñaƴi, ekn).

3-  Coñce jaŋtaaɗe ɗo nagge jarfetee, gaynaako mum mantetee. Ɗoon noddi ko Fantaŋ:

             “ On njiyanaani mi aynaaɓe nayi

               Ɗi kine kecce, gallaaɗi joorɗi

                Cayeeji jamma, buunaaji weenndoogo

                Rewɓe resooɓe rewɓe banndi mumen

                Ɗi ngalaa jammbe, ɗi lewi laabi

                Ɗi ngalaa meddaaji daande                                     

                Ɗi ngalaa lammbe, ɗi ngalaa lammbareeji

                Ɗo ɗi ndewi fof, njeeɓeegu ñalla, waala

                On njiyanaani mi ndiiwoori nayi

                Ndiiwoori nayi, paaynoori aynaaɓe

                Sagata loowtoowo e gallaaɗi banndi mum en

                Saatu nde araamaani taƴi.

               On njiyanaani mi worɓe ɓe kartaali bagiiji

               Worɓe ɓe newe niilaaɗe, pella piɗa

               Pellee, piya moosooji, ndewtoo cuurki, nannga e cerɗi

               Wiynooɓe so njaɓɓii, njaɓɓittaa

               So wonaa cele takka, nayi njeeda njaraani.

4-  Hay e dewle, fulɓe ngadotoo ko waɗde joomngol ngam anndude mbele debbo ndaarteteeɗo oo ko arsukinte ndariindi tawo ko adii nde toɓɓe goɗɗe malnorɗe ena kuccanee. E nder fulɓe ko geɗe nay ƴeewetee ko adii nde ƴamal ena yettinee:

-  Wonde arsukinte

-  Wonde ɓesnoowo

-  Wonde Celluɗo

-  Wonde ŋarinke

5-  Hoɗorde hesere ko wayi no siñtaan , fulɓe ena keewi kala ɗo tawi nayi,  ɗii ena ndura, ɗiya ena lelii ena ngaacca, ko ɗoo keewi rimtude dimle mumen.

Caggal nde golle peccaa, kinɗe njalti, hinnde fof woodi ko tabitini,  addi, yanti e ko woodnoo koo, woni gerngal. Ko ɗuum addani en wiyde wonde pinal fulɓe ko njoowaandi. So en ndokkii yeruuji won e maandeeji e coñce jahdooje heen:

-       Fetel e ndimaangu pentanaa gumbalaa

-       Laana e awƴal, saakit e nooroo njimanaa pekaan

-       Niire e ɗaldungal, jaaɓirɗe e lefol coñcanaa dillere

-       Alluwal, kuɗol e dahaa

-       Sawta e serem, fulla e taande, ekn.

Iwdi nagge

Fulɓe dey, kañumen fof e anndude e anndireede nagge ena kawri wonde nagge ummii ko e ndiyam kono, eɓe ceerti jiyanɗe e iwdi ndii:

-       E nder njimri, lawɓe e wammbaaɓe ena mbiyi nagge adiinge  yaltude e ndiyam ngee wiyetee ko jellingeere. Oon sahaa ko sukaaɓe tato  worɓe jiiduɓe yumma e baaba, nge yanondiri, nanngi nge. Hammadi oo wontoyta labbo, Sammba oo wontoyta gaynaako, Demmba kañum   wontoyaa bammbaaɗo. Ko ɗoon ɓe mbiyata:

Labbo dikko, pullo Sammba, bammbaaɗo Demmba

Jellingeere fuɗɗi nayi, fuɗɗi ngaynaaka

Ɓirduɗe baddi, lalorɗe eeri

Mali sehi, Malaaɗo soodi

Gawri keewndi, kosam keewɗam

Arsuko e yaajeende, ñiiɓal joom-galle.

-   Miijo Aamadu Hampaate Bah

Aamadu Hampaate Bah, e nder deftere mum : tinndi Fulɓe tinndinooji (Contes initiatiques Peuls) wiyi caggal nde Geno tagi won semmbeeji dowrowi (jeynge, henndu, ndiyam e leydi) rewni heen ko ñale ndurmbeliiwe. Ngeen ñale jibini 22 nagge, Geno resndi ɗi caamaaba. Caamaaba baa ne itti nayi ɗii fof resndi ɗi gorko biyeteeɗo Ilo Yeladi  Jaaƴe Saadiga Saŋre Boɗewal Maakama, baaba Heeɗelde Ilo. Ko oon aynaaɓe nayi mbaɗi jeyi nayi, fuɗɗi ngaynaaka e ganndal nayi. Kanko ko caamaaba rokki nayi, rokki mo ganndal nayi caggal nde ɓe mbaɗdi aadi tiiɗɗo hakkunde maɓɓe.

Caamaaba walla caanaaba

I - Sifaa Caamaaba

Caamaaba walla caanaaba ko tagoore haawniinde e nder tagooje ɗe Alla tagnoo. Ko tagoore ummiinde e neɗɗo (ko neɗɗo jibinta ɗum)  kono jogiinde sifaa laadoori mbiyeteendi ngaadaata. Caamaaba ko tagoore diƴƴeyankoore. Ɗuum firti ko kala ɗo nde waawi jibineede walla mawnude, nde wattindoyta ko e ndiyam, e maayo walla e caanngol. Nde ñaamataa puɗol walla ko ummii e mum, nde wuuraani teewu, nde memataa kadi liingu. Caamaaba wuuri ko kosam ɓiraɗam( maa en ngartu heen).

Caamaaba ko tagoore heewnde kaawisaaji,  heewnde ganndal e dokke. Ko ɗuum jeyi sabaabu nde yaltinaa e kuuje guurɗe gaadoraaɗe, nde yantinaa e tagooje kaawniiɗe ɗe hakkillle aadee ronkata huɓindaade to bannge faamamuya. Won e nokkuuji bannge funnaange, caamaaba anndiraa ko ninkinanka. E nder Fuuta Tooro, yimɓe ɓee ena nana caamaaba hay so e tinndi walla e daari, kono ɓe ɓuri woowde nande walla anndude ko joom-maayo.

1-  Miijo Fulɓe Fuuta-Tooro

E nder Fuuta Tooro, teeŋti e hoɗɓe e daande maayo walla e caanngol, ena nganndi caamaaba hay so e tinndi walla e daari dingire. Ko ɗuum ɓe mbiyata joom-maayo :

       -  Gede:   Kummbi Cehel walla Kummbi Sehel

       -  Barooɓe:  Dewuut Baro

Mbaañ: Taƴel Faatimata Jam

Jowol :  Njaddiri

Doondu:   Kummba Daññe

Saadel: Mbewndi Saadel, ekn.

    Daartol ngol kadi ko ngol gootol e nder Fuuta fof, woɗaaji ɗii ko gooti:

-               koondi

-               leeso waaleteengo

-               Fayannde walla barme

-               ɓanndu mehru

Caggal Ilo, kala silitigi dañɗo ganndal jawdi, heɓi ngal ko e  kuumeen e forforoondu e cakkital Caamaaba. Ko Caamaaba wonani Geno e dow laral leydi, tiimi kuumeen. Kuumeen woni gaynaako, kalfinaa ndeenka jawdi, ndi wuro e kulle ladde ɗee fof, kadi njannginta silitigaaɓe  jogorɓe maroyde ganndal jawdi, kulle, diwe, muumon e weeyo.

No caamaaba nii, kuumeen ko tagoore haawiinde saɗne.Kuumeen, e no wiyra, ɓurataa darnde cukalel ngel duuɓi nay feewde jeeɗiɗi. Kuumeen, alaa ɗo wonataa, leɗɗe, kaaƴe, baaɗe, ndiyam… kono feeñanta tan ko mo Alla rokki dokke tummuɗe to bannge ganndal mbirniindi. Kuumeen nawa mo e nder ladde yeewnde,  janngina mo ko foti jannginde mo, caggal ɗum o waɗtinda e juuɗe Forforoondu, joom-suudu Kuumeen, timmitina jaŋde ndee. Ɗoon hanki o wona silitigi timmuɗo, ganndo mbirniindi, cafroowo, ñawndoowo.

 Ko e ngaal jotondiral hakkunde Caamaaba ----- Kuumeen-----Pullo------Caamaaba, jibinta :

-      Kaayagol maayo

-      Kaatane fayannde

-      Cukalel mo hoyre Ndaw

-      Faddunde Ndaw

-      Mbeɗu

-      Burgal

-      Moori ganni : berti, bafi, ñaƴi muggi, ekn.

Gelongal Fuuta lollirɗo

Njaay Saydu Aamadu