Tijjaani Aan 

Alhajji Abuu Sammbooru Barka lollirɗo Tijjaani Aan

Hol gonnooɗo Tijjaani Aan ?

Gorko biyeteeɗo Alhajji Abuu Aan lollirɗo Tijjaani Aan jibinaa ko e hitaande 1955 e nokku ruumaano jeeri gamanaaɓe ɗo wiyetee Cilal Hooƴo. O jibinaa ko e nder ndunngu. Ñalnde o jibinaa ndee kadi waɗii finnde mawnde saɗne. Oon sahaa, tawi hokkere mawnde ena duumii haa faayni. Ñalnde o jibinaa, ngatamaare heewnde ndiyam toɓi haa beeli keewi.

Tijjaani Aan ko  gamanaajo. Ɗum firti, o jeyaa ko e Gamaaji Sahre. Ko ɗoon yimooɓe mbiyata : « toongo e tule oole, duunde e maamaare, caalli pale, caalli jolduɗi  Mboyla, Mboyla e joldugol baaraaɗi » walla kadi : « Gamaaji e gama duule oole, sahre Bawtangol Aali Maalik, bajo waasaa yelaa. Gural Umarel Sawa Donnde, takko Toggel e boli ndeeni, Gayoo Sammba e yoɓi-ñamaale, Gayoo e ciile e Ndeeyuwa Mañaŋ Maamuudu Cooyri, Sammba e ngesa Arɗo »

Ngoo wuro, ngo cifoto-ɗen, woni ko hakkunde Njum Donnde, Maasina Tooro, gural Maysa Aali e Sahre Leeraaɓe e jiimde maayo worgo. Ko ɗoon tigi woni ɗo Alhajji Abuu Aan lollirɗo Tijjaani Aan feeñi e aduna, daasi mbootu mum, firii haa fiindi.

Yumma makko wiyetee ko Kummba Maaro, ena yettee Leñaan. Omo nootoroo kadi e innde Neene Alfaa Aali Jaara. Ko ɓiy Alfaa Aali Jaara Leñaan e Maaro Ismaa Aan. Alfaa Aali Jaara Leñaan ko Almaami Ñannga Njum wonnoo. Ko kanko jibini ɓee ɗoo:

-      Raamata Alfaa Aali Jaara( oon wuuraani)

-      Neene Alfaa Aali Jaara lollirɗo Kummba Maaro(yumma mum Tijjaani Aan)

-      Haaruuna Alfaa Aali Jaara(oon ne kadi wuuraani)

-      Aysata Alfaa Aali Jaara

-      Tijjaani Alfaa Aali Jaara lollirɗo Tijjaani Leñaan

-      Mayram Alfaa Aali Jaara ganndiraaɗo Mayram Leñaan.

Mi siftina wonde ɓee ɗoo njeegomo, ɓe limtu-mi, njiidi yumma e baaba, kono anndaa e maɓɓe tan ko nayo wuurɓe ɓee. Eɓe njogii kadi ɓe ɓe njiidi baaba oo gooto. Ɓeen ngoni:

-      Mammadu Alfaa Aali Jaara

-      Hapsatu Alfaa Aali Jaara

-      Maymuuna Alfaa Aali Jaara

-      Tayba Alfaa Aali Jaara

Tijjaani Aan inniraa ko kaaw mum, bajjo yumma mum en hono Tijjaani Leñaan. Ko ɗum waɗi, Tijjaani Aan ena noddiree to bannge dewol mum: Tijjaani Neene Alfaa Aali Jaara Faatimata Aamadu Maalik walla kadi Tijjaani Kummba Maaro Ismaa Aamadu Hammaat.

Baaba makko, kanko Tijjaani, wiyetee ko Sammbooru Barka Aan. Oon ko bajjo gooto jinnaaɓe mum, kadi leelii dañde ɓiɗɗo. E no wiyraa, o jooɗiima haa o dañi duuɓi capanɗe joy, o dañaani ɓiɗɗo. Sammbooru Barka wiyi mo ko Abuu Bakri Aan. Ko ɗum waɗi, to bannge gorol, Tijjaani Aan nootortoo ko e innde Abuu Sammbooru Barka Maamuudu Aamadu Maalik walla Abuu Sammbooru Barka Kummba Jeynaba Salamata.

Yo laaɓ e hakkillaaji wonde gorko biyeteeɗo Alhajji Abuu Aan lollirɗo Tijjaani Aan oo ko kodda yumma mum e baaba mum, kadi ko o saajo nde tawnoo o rewi ko e funeeɓe ɗiɗo worɓe: Alasan e Alhuseyhi. Ko ɓeen tan o jiidi yumma e baaba. Omo jogii noon ɓe o jiidi yumma tan:

-      Jeynaba Saydu Basiiru Saar lollirɗo Maaro Kummba Maaro

-      Faatimata Saydu Basiiru Saar ganndiraaɗo Aysettu Saar

-      E Maamuudu Jaago

Ɗiɗo ardiiɓe ɓee, hono Jeynaba e Faatimata ko Jamaa Alwaalinaaɓe. Baɗtindiiɗo oo, hono Maamuudu Jaago ko Njumanaajo. Jaago walla Jaaga ko yettoode makko. O sankii, kanko ne, ko e aksidaa hono no Tijjaani Aan sankorii nii.

  2 – Jaŋde makko

Alhajji Abuu Aan lollirɗo Tijjaani Aan naati  jaŋde lesre ko heedde hitaande 1962, ɗoon e wuro Gamaaji  Sahre. Oon sahaa o yahratnoo ko e duuɓi jeegom. Adii anndinde mo alkulal ko jolfo gooto ena wiyee Aamadu Muktaar Mbup. O janngi ɗoon   Gamaaji Sahre duuɓi jeegom, o waɗi kawgel. Alla walli mo, fartaŋŋe e hoddiro  ngonani  mo, o heɓdi e laawol gootol seedanteeje  ɗiɗi ɗaɓɓittenooɗe ɗe (certifacat e entrèe en siƴième) e hitaande 1968. Oon sahaa, o yahratnoo ko e duuɓi sappo e ɗiɗi (duuɓi 12). Jaŋde makko hakkundeere waɗi ko e nder wuro Ndar e duɗal Fedeerba innitirangal hannde ganndo  mawɗo, tiitoonde faarnorde Leñol  hono  Sayku Umaar Saydu Usmaan Muktaar walla haa ɓura laaɓtan de banndiraaɓe mi wiya Sayku Umaar Taal. Tijjani Aan ari e wuro Ndar  ko ñalnde  alkamisa 6 lewru jolal (noowaamburu) hitaande 1968. O jippii ko to yummamakko tokooso ( won wiyooɓe kadi yummamakko cawndiiɗo),jiiduɗo e yumma makko  yumma e baaba,ena wiyee Mayram Leñaan. Mi hawritii e Mayram Lañaan e wuro Njum. E nder yeewtere amen, o resndii kam ɗiiɗoo konnguɗi: “Nde Tijjaani ari e Ndar ndee, o wondi ko e am. Oon sahaa, omo famɗi no feewi sabu o ardi ko e jubbol. Ñalnde o ummii Gamaaji Sahre, o ari ko e “postal” (voiture de la poste). O ari, omo ardi e almuɓɓe yonɓe,  Gamanaaɓe e Leeraaɓenaaɓe. Ɓe ngadoroyii ko to galle mawɗo leegal Lewna, ena wiyee Saydu Jah. Saydu Jah ne jeyaa ko Leeraaɓe. Nii woni, o waɗi e am nelaaɗo, yo mi ar toon. Njah-mi, nootoyi-moo-mi. Nde min calmondiri haa saɗi joofi, o anndini mi wonde mboɗo jogii ɗoon “koli”. Njooɗii-mi, o eewnii Abuu Aan, yalti. Ndeen Tijjaani fotii e am tan, dogi, maɓɓii e am. Saydu Jah naamndii mo so  tawii omo heɓtini mi. Tijjaani wiyi mo: “oo ko neene am!”. O naamnditii Tijjaani kadi so tawii ena aanndi, miin Mayram Leñaan, ko njiidu-mi e yumma mum. Tijjaani anndini mo wonde miin e yumma mum njiidi yumma  e baaba. Saydu Jah wiyi mo: “ɗum noon aan, a haaytii waalde ɗoo sabu a yiytii mo njiilotono-ɗaa”.

Nii woni, ƴeftu-mi taksi, min payi galle amen. Ko miin nawi mo haa duɗal Fedeerba, halfini mo Habiibu Daat, oon sahaa ko ɗoon jannginta.

Banndiraaɓe, Tijjaani Aan wonnii ɗoon e wuro Ndar hee haa e hitaande 1974, nde fayti Ndakaaru walla nii mbiyen ngo Jfa Mawngo e diiraali ngam jokkoyde jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, innitirangal hoodere mawnde, dowlunde hono Seek Anta Joop. Ko kaaw makko Tijjaani Leñaan walli mo haa o dañi janngude e duɗal jaaɓi-haaɗtirde ngal, kono o heɓaano seedantaagal joofnirde jaŋde hakkundeere, ko wiyetee “bakkaalori” koo. Nde o ari e jaaɓi-haaɗtirde Ndakaaru, o suɓinoo janngude ko fannu sariya walla haa ɓeydoo laaɓde, o winndinoo ko e “ faculté de Sciences juridiques”, nde tawnoo o yiɗnoo wontude ko ñaawoowo. O janngi e oon fannu kitaale ɗiɗi kiɓɓe. E hitaande 1977, tawi jokkondiral makko e Sammba Aadama Caam, mo Abdalla, heɓii Nokku, honi mo, fayni mo rajo.

3) Garal makko e rajo

Tijjaani Aan yiytondiri e Sammba Aadama Caam ko e maayirɗe hitaande 1974 fayde e darorɗe hitaande 1975. Saabii jokkondiral ngal ko biyeteeɗo Siree Ndonngo. Caggal nde  Sammba Caam humpitii dokke ɗe Alla resndi mo, kanko Tijjaani Aan, to bannge ittaneede nemso, kanko fof e huuñɗude e rogere sariya nde o loowi ndee, waawtii mo, o heddii ɗo rajo ɗoo, eɓe mbaɗda jeewte. Tawi ko adii ɗum seeɗa, gila omo jannga Ndar, omo heɗtotonoo Sammba Caam no feewi, no o heɗtortonoo Laay Jaaw, jaayndeyanke ciimtoowo ko yowitii e coftal ɓalli.

E sahaa nde Tijjaani Aan ari e rajo ndee, ena waɗdatnoo e Demmba Kebe e Demmba Taal e Baydi Ɓaas-en jeewte paayodinɗe. Ko kanko jannganatnoo ɓe  ɓatakeeji garanooji jeewte ɗee.

Kono banndiraaɓe, ɗum fof e wayde noon, ko Tijjaani Aan yahatnoo to rajo too koo fof, ko yarlitaare mehre wonnoo. O alaano yeewtere nde o heerorinoo kanko tan. Ko o ɗisetenooɗo tan e nder  jeewte. Kala garnooɗo e heblude jeewte mum fof tan bismoo mo, nde tawnoo omo weli nemso.  O walla ɗum jirwinde haa jirwa. O waɗa heen ñamri haa sukka, o yerwoo haa regoo, wela e keɗki. Kono fof dey, wonaa tan o maraani yeewtere nde o ɗowata kanko tan, kono kadi o alaano njoɓdi.                                                                                                            

I-         Ñaam-golluuje

Gorko biyeteeɗo Alhajji Abuu Sammbooru Barka walla mbiyen mo Alhajji Tijjaani Aan sankii ko ñalnde aset 14 lewru seeɗto(abriil) hitaande 2001, caggal nde wuuri duuɓi 46. Yumma makko wiyetee ko Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan. Baaba makko ko Sammbooru Barka woni innde mum. Alhajji Tijjaani Aan ko kodda jinnaaɓe mum kadi ko Saajo nde tawnoo  rewi ko e funeeɓe ɗiɗo worɓe : Alasan e Aluseyni.

So laaɓii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari tan, ndeke fotde kala guurɗo ko gollaade, ko daranaade e dadanaade feewnude sahaa mum, ko daranaade e dadanaade feewnude yonta mo hawri oo. Ko ɗuum waɗi so neɗɗo yontaama, ena haani naamnditaade hoore mum naamnde ɗiɗo :

1-  So mi waɗaani jooni, hol nde mbaɗat-mi ?

2-  Miin potɗo waɗde oo, so mi waɗaani, hol baɗanoowo mi?

Ko ndeen yiyannde ŋarɗunde woni nde Alhajji Tijjaani Aan jogitinoo e nder nguurndam mum fof. O daɗɗi faayndaare, o fawi heen fiɓnde, o yooɓii duwaaw, o ñaagii ballal Geno. O fiɓi aadi hakkunde makko e leñol, aadi mo sewaani saka taƴa, aadi mo wuɗaani saka buuña haa ñalawma mo o aflinaa ñaamo makko, haayre heedi hoore, woɗnde waɗaa koyɗe. O hirjini jaŋde e gollal, o noddi dental, o eewnii ngootaagu Leñol, o daranii ƴellitaare Pinal, o dadanii e ko aldaa e lohre ɓamtaare Ɗemngal.

Nde aadi timmi, Alla yiɗi mo, humpinaani mo, eewnii mo to “Makkatal Mukarram”, fawtoyaade doosgal joyaɓal diine men Lislaam cuɓaaɗo. O senii, o salliginii, o juuli, o hucciti e “rawda” ɓurnaaɗo winndere, o duwii, Alla jaabii. O arti e ngenndi makko yummaari, e leydi makko Senegaal, o waɗi mbayniigu makko haa timmi. O tinndi, o daari, o siftini, o softini. Ñalnde 14 lewru seeɗto maa mbiyen lewru abriil e hitaande 2001, o yalti aduna e nokku ɗo wiyetee Juunndu, sara Wuro Maadiiw, omo woppi hesniiɓe ɗiɗo e sukaaɓe njeenayo rewɓe e worɓe, en nder heen luuti gorko, innitiraaɗo mo.

Banndiraaɓe, Alhajji Abuu Aan wuurii kadi woodii. O ɗalii ñaam-golluuje paayodinɗe, paarnorɗe, ŋarɗuɗe cuɗooje daartol Leñol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.

    II – Eeraali

1) Eeraango Feewde e Leñol

Banndiraaɓe, ko adii fof ko duwanaade on. Maayde Tijjaani Aan ko baasal mawngal, ko ustaare mawnde wonande leñol ngol.  Nde tawnoo hono Tijjaani en keewaani etee kadi mbeeɓaani, en cuniima, en ngoyii haa saɗti. Kono paamen noon aduna oo dartaaki ɗoo tan e ɗeeɗoo maayde. Ko o jokkoowo. Nguurndam leñol ngol ne kay dartotaako ɗoo, ko ko jokkata. Ɗum firti ko leñol ngol ena hatojina e sagataaɓe yarlitiiɓe, engol sokla ngenndiyankooɓe saasɓe e kala sahaa e kala nokku. Haade oon ngenndiyankaagal ko huunde tiiɗnde, nde weeɓaani, etee wonaa mo woni kala rokketee ɗum, so en ndañii ngenndiyanke, tiiɗno-ɗen e mum gila e nguurndam mum. Oto ɗalen haa maayde jola, heddoo  eɗen ngoya mo, eɗen cunoo e maayde makko, eɗen kolla wonde eɗen njiɗnoo mo walla eɗen njotondirnoo e makko jotondiral tiiɗngal. Haalooɓe Pulaar mbiyi:

Lekki mbatirki duuletee ko gila ena woni soɓoƴuru.

Won e woyooɓe hannde Tijjaani Aan, meeɗaao jogaade e mum haaju. Won wiyatnooɓe ko o haalatnoo koo, ko bolle puuyɗe walla o wondi ko yiɗde tineede. Won e soodooɓe hannde nate makko walla leppi makko, so keɗinooma mo, etinooma faamde mo gila e nguurndam, ɓuratnoo waɗde faayiida.

So tawii noon ko sunii koo fof walla ko woyata koo fof, ko jooni faami ko wonnoo darnde Tijjaani, ko huunde hulɓiiinde. Kono mbele Alla, maayde Tijjaani Aan ndee wayla ɓerɗe keewɗe e hakkillaaji keewɗi. Hannde, ngenndiyanke fof gonɗo e dow laral leydi ndii, bone mum ko koreeji mum. Ko ɓurɓe ɓadtaaɓe ngadotoo dadaade haa tiiɗa ngam haɓaade ɗum e kala fannu. Ko ɓeen ngadotoo bonnitde ɗum e fawde e dow mum ellaaji hay ɗi ngoodaani. Heewii ɗo ngenndiyankooɓe peri, njahi sabu bone koreeji mum. Oto mbelsindoɗen haa beelel hora, heddoo eɗen ngasa ɓulli e nder nehaande mum

2) Eeraango feewde e Ngenndiyankooɓe

Sagataaɓe saasɓe, wasorɓe, tammbiiɓe gaawe, wakkiiɓe petelaaji, tamɓe silamaaji, haɓantooɓe nguru, ƴellitooɓe pinal, hatanteeɓe suusɓe, dadaniiɓe Ngenndi, ɓamtooɓe ɗemngal, Tijjaani Aan ɗaldii on yeeweende e yeeleende. Yo Alla sukkan on ndee yolnde. Heddii ko kikkondiree balabe, mbaɗon awo boŋuuji, oto ngoppee sereendu. Ɓeydee tiiɗnaare ndeke leñol mon ko pattamlamol, joɓowol diminna. Tiiɗnoɗee haa ɓura ko ɓenni.

Ngummo-ɗee e ɓuuɓri, ŋeertinee dadungal. Ngannde leñol ngol wonaa haaside etee engol hatojini e mon. Heen e mon ko dadiiɓe, ko dariiɓe no jullaaje sabu gooŋɗinde wonde potal e ndimaagu ko e darnde ndañetee. Yoga e mon ko hooyniiɓe ɓamtaare tawi ngaldaa e yedditaare. Kono kadi ena woodi e mon haalooɓe e nder saloŋaaji ɓuuɓɗi ko mbaɗataa. Heewii darinooɓe haa njiyaa, eerotonooɓe haa nanaa, haa ndokkaa wutte ngenndiyankaagal, e yolnde hakkunde ndee  tawtaa ena mofi payndaale goɗɗe, nawtirooje Leñol ngol caggal. Heewii jaganooɓe hoolaare haa njoorto mawninaa, nduttii njamfii Leñol. Ena laaɓi, so won ɓamtooɓe Leñol ngol, ena woodi ɓamtortooɓe ngol.

Ngenndiyankooɓe Leñol am, yo maayde Tijjaani Aan won sabaabu jiytondiral e diisnondiral hakkunde mon. E hajju Gamaaji payngu( ñalnde 14 seeɗto 2002), hay gooto e mon oto ŋakku. Kawritee, njooɗodo-ɗee, lelnon tuugnorgal, ngal mbaydi e loowdi ngootiri, mbele ndokkon coɓoƴƴi garooji ɗii walla leñol ngol e kuuɓal, hoolaare nde wuɗataa saka buuña. Jikke leñol fof fawaama e mon, yo Alla wo ballo.

Banndiraaɓe, mbaynondirten ko e ndeeɗoo yimre, nde mbaɗnoɗen e dow Gorko Gamaaji, baban Faatimata Dikaajo, kodda Sammbooru Barka e Neene Alfaa Aali Jaara

III-      Yimre

            Alabti Aan

Annebi laaɓɗo, jettinɗo nelal leñol

Labaaɗo e keele, jaltinɗo geɗal leñol

Harbiyanke caasɗo, deenɗo kisal leñol

Alhajji, yo Geno yurme, yaaforo maa !

Jahɗo nde tijjaaka, jooɗtoraaka

Jahduɗo e heewndu, mo nawaani yawaare

Innde ma yantii e wasorteeɓe ɓamtaare.

Timmuɗo, tabitɗo, timminɗo aadiiji

Ittanɗo ngenndi, teddinɗo jaatiiji

Joom fiɓnde laaɓtunde, mo luutnaani jikke

Jaalal kerngal, ngal yahdaani e mbuɗu sikke

Aduna woyii ma ko woyaano adinooɓe

Anniyaaji maa e darnde maa, saɗtude rontooɓe.

Nelanooɓe caggal Nelaaɗo fof, keertiniino

Ilam maa, aan seydi Aan, hujjitii kolaaɗe fof.

A daraniima kaaɗdi nguurndam, ngootaagu leñol

A dadaniima kaaɗdi nguurndam, ndimaagu leñol

Nafoore ndee, hay so caggal maa, mbele nafta leñol

Gorko Gamaaji, nan Gelongal Fuuta, giɗo maa

Owɗo, jeewaaɗo, sabu hattaade golwole maa.

Reedu heewiino ɗamaaw saatu nde njiyduno-ɗen

Kono maayde jamfiima aadi mo mbaɗduno-ɗen

Ommbori payndaale dowrowe ɗe toɓɓuno-ɗen

Giɗo leñol, yo sahre neema won fooftorde maa

Allaahu waɗan maa, to Firdawsi, hoɗorde maa

Malanooɓe, gila e Baaba Aadama, njaɓɓo maa

Adinooɓe haa e wattindiiɓe kala mbismo maa

Aamiin, yaa tagnooɗo asamaanuuji e leyɗeele

Joom kattanɗe, nulɗo ɓeen, ɓe ngaldaa e caɗeele

Ittuɗo neema, resndi mi, naamndaaki njoɓdeele.

Gelongal Fuuta lollirɗo

Njaay Saydu Aamadu